Osallistuva Budjetointi

Osallistuva budjetointi on demokraattinen harkinta- ja päätöksentekoprosessi, jossa tavalliset ihmiset päättävät, millaiseen käyttöön osa julkisesta budjetista kohdennetaan. Osallistuva budjetointi tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden tunnistaa, pohtia ja priorisoida julkisiin hankkeisiin liittyviä asioita, ja antaa heille valtaa tehdä todellisia päätöksiä siitä, miten rahaa käytetään.

Osallistuvat budjetointiprosessit suunnitellaan tyypillisesti ottamaan päätöksentekoon mukaan tahoja, jotka jäävät perinteisten julkisen osallistumisen menetelmien ulkopuolelle – kuten esimerkiksi pienituloiset, maahanmuuttajat ja nuoret. Kahdeksassa Brasilian kunnassa toteutettu kattava tutkimus, jossa analysoitiin osallistavan budjetoinnin onnistumisia ja epäonnistumisia, on osoittanut, että osallistuva budjetointi johtaa usein oikeudenmukaisempaan julkisten varojen käyttöön, hallinnon parempaan läpinäkyvyyteen ja vastuullisuuteen, julkisen osallistumisen lisääntymiseen (etenkin syrjäytyneiden ja köyhien asukkaiden osalta) sekä demokratian ja kansalaisuuden oppimiseen.

"Kansalaisten ääni"

Osallistuvan budjetoinnin viitekehykset vaihtelevat eri puolilla maailmaa mittakaavan, menettelytapojen ja tavoitteiden suhteen. Sitä sovelletaan usein tietyn alueen erityisolosuhteisiin ja tarpeisiin. Näin ollen budjetoinnin kokoluokka vaihtelee riippuen siitä, toteutetaanko sitä kunta-, alue- vai maakuntatasolla. Osallistuvaa budjetointia usein valvotaan ja säännellään lainsäädännön keinoin. Joissain tapauksissa budjetointia kuitenkin järjestetään ja edistetään omatoimisesti. Brasilian Porto Alegressa vuonna 1988 alkunsa saanut osallistuva budjetointi on sittemmin toteutunut lukemattomissa eri muodoissa, vaihdellen toimintatapojen, muodon ja tekniikan suhteen.

Vuosien saatossa siitä on tullut eräänlainen muotisana kansalaistoiminnan ja (digitaalisen) demokratian piireissä. Ehkä olet itse jo kuullut osallistuvasta budjetoinnista – ja kenties jopa harkinnut sen soveltamista kaupunkiisi tai kuntaasi. Tai ehkä tämä on sinulle jotain täysin uutta.

Aluksi osallistuva budjetointi saattaa vaikuttaa melko monimutkaiselta. Mutta todellisuudessa sitä on helppo toteuttaa, jos prosessi on hyvin määritelty ja tarvittavia vaiheita noudatetaan.

Kuusi askelta osallistuvaan budjetointiin

• Ideointi - kansalaiset saavat keksiä yhteisölleen hyödyllisiä asioita ja tehdä niiden pohjalta ehdotuksia. Tämä antaa valtaa avoimen demokratian harjoittamiseen. Kansalaiset voivat esittää mitä tahansa keksimiään ideoita.
• Yhteistyö - seuraavaksi tärkein vaihe, jossa valituista ideoista kiinnostuneet kansalaiset voivat työskennellä yhdessä luodakseen ideoista yksityiskohtaisempia hankkeita. Huolella mietityt kyselyt tekevät yhteistyövaiheesta helpompaa.
• Arviointi - tässä vaiheessa kaupunginvaltuusto arvioi suosituimmat ideat ja hankkeet. Suosituimmat ideat arvioidaan niiden kaupunginvaltuuston yksiköiden asiantuntijoiden toimesta, joiden asiantuntemuksen piiriin ideat sopivat parhaiten. Arvionnin avulla varmistetaan, että ideat ovat päteviä, toteuttamiskelpoisia, lainmukaisia ja että ne voidaan toteuttaa kustannusten puitteissa.
• Suunnittelu - vaihe, jossa asiantuntijat tekevät ideasta yksityiskohtaisemman projektisuunnitelman. Tässä vaiheessa tehdään tarkempi kustannussuunnittelma sekä suunnitellaan projektin laajuus ja aikataulu. Tämä vaihe on välttämätön budjetoinnin kannalta.
• Äänestys - vaihe, jossa ideoista ja suunnitelmista äänestetään niiden toteuttamiseksi. Äänestys tapahtuu vain kansalaisten toimesta, mikä antaa heille demokraattista valtaa. Kyseessä on läpinäkyvä vaihe, jossa kansalaiset voivat nähdä, miten heidän ideansa voivat muuttua todeksi.
• Vastuullisuus - kaikessa on kyse avoimuudesta. Tämä ei ole varsinaisesti oma vaiheensa, vaan tapa antaa kansalaisille tietoa siitä, mitä heidän ideoilleen tapahtuu. Kaikki kansalaiset voivat seurata ideoiden ja hankkeiden kehittymistä niiden toteuttamisen loppuun saakka. Myös kaikkien ideoiden tuloksia voidaan seurata.

Osallistuvaa budjetointia käytännössä

Helsinki, Finland

OmaStadi on Helsingin kaupungin tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia, jonka avulla asukkaat pääsevät mukaan päättämään, miten kaupunki käyttää rahojaan. Helsinki jakaa vuosittain miljoonia euroja osallistuvaan budjetointiin (yli 14 miljoonaa euroa vuodesta 2018 alkaen) toteuttaakseen nykyaikaista kansalaisdemokratiaa ja asukkaiden toiveita kaupungin rahankäytöstä.

OmaStadi-alustalla kerätään kansalaisten ideoita, keskustellaan niistä ja kehitetään ideoita yhdessä asukkaiden kanssa lopullisiksi ehdotuksiksi, joista asukkaat voivat äänestää. Eniten ääniä saaneet ehdotukset toteutetaan kaupungin toimesta.

OmaStadin osallistuva budjetointi on tähän mennessä suurin Suomessa toteutettu sähköinen äänestys.

New York City, Yhdysvallat

New Yorkin osallistuva budjetointiprosessi (PBNYC) on Pohjois-Amerikan laajin. Prosessi alkoi vuosina 2011–2012 neljän kaupunginvaltuustopiirin pilottiohjelmana. Kuudentena vuotenaan (2016–2017) PBNYC oli kasvanut kattamaan 31 kaupungin 51:stä piiristä. Yhteisön jäsenet kussakin piirissä päättävät, miten käyttää vähintään miljoona dollaria kaupunginvaltuuston jäsentensä harkinnanvaraisista varoista.

PBNYC:n kaudet kestävät alkusyksystä kevääseen. Alueet pitävät naapurustokokouksia kerätäkseen ideoita yhteisön kehittämisprojekteihin. Ideoiden kerääminen keskittyy erityisesti vaikeasti tavoitettaviin yhteisöihin, kuten kielitaidoltaan vajavaisiin maahanmuuttajiin, nuoriin, eläkeläisiin ja kunnallisten asuntojen asukkaisiin. Tämän jälkeen vapaaehtoiset selvittävät yhteisön tarpeita ja tekevät yhteistyötä kaupungin virastojen kanssa luodakseen konkreettisia ehdotuksia ideoiden pohjalta. Ehdotuksista äänestetään yhteisöäänestyksessä, johon voivat osallistua kaikki yli 14-vuotiaat alueen asukkaat. Kaupungin virastot toteuttavat voittaneet hankkeet.

Äänestäjien hyväksymä lakimuutos marraskuussa 2018 loi New Yorkiin uuden kansalaistoimikunnan, jonka tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa kaupunkilaajuista osallistuvaa budjetointiprosessia.

Etelä-Afrikka

Etelä-Afrikassa kansalaisten osallistumismekanismit on kirjattu maan perustuslakiin. Jokaisella kunnalla on budjettivaliokunta, jossa kunnan eri alueiden edustajat käsittelevät suoraan kunnan budjetointia. Maailmanpankkiryhmän tutkimus listaa Mangaungin ja Ekurhulenin kunnat edustaviksi tapauksiksi havainnollistamaan tyypillistä osallistuvan budjetin prosessia Etelä-Afrikassa.

Aluksi valtuuston prosessista päättää pormestari, joka asettaa tietyt määräajat valtuustokäsittelyille. Sen jälkeen kunta jaetaan maantieteellisesti eri alueisiin, ja julkinen budjetti suunnitellaan yhteisön esitysten pohjalta alueiden edustajien toimesta. Tämän jälkeen alustava budjettisuunnitelma julkistetaan, jotta kaikki kansalaiset tai sidosryhmät voivat antaa lopullisen palautteensa. Lopullinen suunnitelma toimitetaan kansallisten ja maakuntatason hallitusten hyväksyttäväksi.

Valtakunnallisella tasolla osallistuvan budjetoinnin seurauksena Etelä-Afrikan kunnat ovat todistaneet julkisen budjetin painopisteen siirtyvän infrastruktuurin kehittämisestä paikalliseen talouskehitykseen, joka on kansalaisille tärkeämpää. Tällä hetkellä osallistuvaa budjetointia toteutetaan 284 kunnassa, joista jokaisessa prosessin sisältö vaihtelee hieman.

Kunnallishallinnon läpinäkyvyys on parantunut, koska aluetoimikunnat pystyvät ylläpitämään johdonmukaista ja jatkuvaa viestintää kansalaisten kanssa. Tästä huolimatta Etelä-Afrikan paikallishallinnolla on edelleen haasteita osallistuvan budjetoinnin toteuttamisessa resurssien puutteen vuoksi. Lisäksi kielimuurit ja kulttuurierot muodostavat esteitä kokonaisvaltaiselle viestinnälle kuntien sisällä eri alueiden ja yhteiskuntaryhmien välillä.

Miten toteuttaa osallistuvaa budjetointia?

Digitaalisella aikakaudella on helpompaa ja kustannustehokkaampaa toteuttaa osallistuvaa budjetointia. Digitaaliset osallistumistyökalumme mahdollistavat helpon yhteistyön ja päätöksenteon, vaikuttaen tapaamme tehdä päätöksiä – ja kaventaen kuilua yhteisön ja päättäjien välillä. Uusi, digitalisoitunut maailma yhdistää ihmisiä kaikenlaisissa yhteisöissä ja organisaatioissa.

PopuliHub on helppokäyttöinen osallistumisalusta, joka perustuu Decidim-teknologiaan. Se tarjoaa kaikki tekniset työkalut digitaalisten osallistumiskokemusten luomiseen. Se on vakaa, luotettava, hyvin ylläpidetty ja teknisesti joustava, sopien kaikkiin osallistumistarpeisiin.