Kansalaistoiminta

Mitä on kansalaistoiminta?

Kansalaistoiminta tai kansalaisosallistuminen on mitä tahansa yksittäistä tai ryhmätoimintaa, jossa käsitellään julkisia kysymyksiä. Se mittaa, miten yksilö tai ryhmä on mukana yhteiskunnan toiminnassa. Kun kansalaiset osallistuvat, he voivat vaihtaa ajatuksia, kehittää ratkaisuja ja käydä sivistynyttä keskustelua yhteisöissään ilmenevien asioiden ratkaisemiseksi. Ihmisillä on vapaus osallistua valtiojohdon politiikkaan ja vaikuttaa siihen.

Kansalaistoiminta tarkoittaa vaikuttamista yhteisöjemme elämään kehittämällä tietoa, taitoja, arvoja ja motivaatiota. Se tarkoittaa myös yhteisön elämänlaadun edistämistä poliittisten ja ei-poliittisten prosessien kautta.

"Kansalaistoimintaa tapahtuu aina, kun joku ryhtyy toimiin kehittääkseen yhteisöään, rohkaisten samalla muitakin tekemään niin."

Moraalisesti ja yhteiskunnallisesti vastuullinen yksilö tunnistaa itsensä osaksi laajempaa yhteiskuntarakennetta ja näkee sosiaaliset ongelmat ainakin osittain myös ominaan. Tällainen yksilö on halukas näkemään asioiden moraaliset ja yhteiskunnalliset ulottuvuudet, tekemään ja perustelemaan tietoisia moraalisia ja yhteiskunnallisia arvioita – ja ryhtymään tarvittaessa toimeen.

Kansalaistoiminnan muodot

Mikään paikka maailmassa ei ole täydellinen. Jokaisella yhteiskunnalla on omat ongelmansa, kuten saasteet, korruptio, pula ruoasta, epätasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet, pula kohtuuhintaisista asunnoista ja laadukkaan terveydenhuollon puute. Tällaisissa yhteyksissä kansalaistoiminta ja sen eri tavat ja muodot tulevat tarpeellisiksi.

"Käytä ääntäsi yhteiskunnan paremman yhteiskunnan puolesta"

Kansalaistoimintaa voi olla monenlaista.

• Aktivismi/Edustaminen - järjestäytyminen poliittisen tai yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamiseksi tai tietyn asian tai politiikan tukemiseksi, edistämiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi.
• Kansalaisoppiminen -tiedon hankkiminen yhteisöstä, hallinnosta, sosiaalisista tai poliittisista kysymyksistä. Hankittua tietoa voidaan joko hyödyntää tai olla hyödyntämättä.
• Vapaaehtoistoiminta/Yhteisöpalvelu - osallistuminen toimintaan, joka hyödyttää muita ja/tai omaa yhteisöä. Toimintaan voi sisältyä jäsenneltyä koulutusta ja reflektointia.
• Palveluoppiminen - palvelutoimintojen yhdistäminen opiskelijoiden oppimistavoitteisiin, hyödyntäen sekä yhteisöorganisaatiota että opiskelijaa ja vastaten yhteisön todellisiin tarpeisiin. Samalla opiskelijat soveltavat oppimaansa ja edistävät oppimista aktiivisen osallistumisen ja reflektoinnin kautta.
• Yhteisöharjoittelu - tarjoaa opiskelijoille käytännön kokemuksia, jotka kehittävät heidän oppimistaan tai ymmärrystään sellaisista sosiaalisista tai poliittisista kysymyksistä, jotka ovat tärkeitä tietyn tutkimuksen alalla.
• Hyväntekeväisyys/Varainkeruu - resurssien kerääminen (esim. raha, ruoka, vaatteet jne.) hyväntekeväisyysjärjestöjen tai -toimijoiden hyödyksi.
• Poliittinen toiminta - oman poliittisen ymmärryksen ja omien näkemysten kehittäminen. Näkemyksiä voidaan ilmaista haastamalla muiden poliittisia ideoita ja/tai vaikuttamalla toimintatapoihin tai poliittisiin kantoihin.
• Yhteisöllinen tutkimus - uuden tiedon luominen yhteistyössä yhteisökumppanin kanssa tai sellaisen puolesta. Yhteisöllinen tutkimus edistää opiskelijoiden oppimista tietyn akateemisen tieteenalan sisällä ja vahvistaa yhteisön hyvinvointia pyrkimällä ratkaisemaan tai ymmärtämään yleistä huolta aiheuttavia kysymyksiä.
• Sosiaalinen yrittäjyys ja innovointi - innovatiivisuuden, neuvokkuuden ja eri mahdollisuuksien yhdistely liiketoimintamallien, tuotteiden tai palvelujen kehittämiseksi, tarkoituksena vastata kriittisiin sosiaalisiin ja ympäristöllisiin haasteisiin.

Hyödyt

Kansalaistoiminta koskee yksilöiden lisäksi koko yhteiskuntaa. Alueilla, joissa kansalaisten osallistumisaste on korkeampi, on suurempi yhteisöllisyyden tunne, vähemmän rikollisuutta ja terveemmät ja onnellisemmat asukkaat. Kansalaisilla on keskeinen rooli julkisten instituutioiden tukemisessa ja niiden muuttamisessa avoimemmiksi, vastuullisemmiksi ja tehokkaammiksi – sekä myös innovatiivisten ratkaisujen tarjoamisessa monimutkaisiin kehityshaasteisiin.

"Kansalaistoiminta perustuu yhteiseen ymmärrykseen yhteisön tarpeista sekä yhteistyöhön sitoutumiseen demokratian vahvistamiseksi"

Kansalaistoiminta voi:

• Tuoda yhteiskuntaan taloudellista vakautta.
• Parantaa kansalaisten koulutusta.
• Parantaa terveydenhuollon tasoa ja kehittää paremmin saavutettavaa yhteiskunnallista terveydenhuoltojärjestelmää.
• Lisätä luottamusta kansalaisten ja valtiovallan välillä, parantaen yleistä käyttäytymistä esimerkiksi valtuustokokouksissa.
• Kehittää luovempia ideoita ja parempia ratkaisuja.
• Mahdollistaa ideoiden, ohjelmien ja käytäntöjen toteuttamisen nopeammin ja helpommin.
• Luoda ennemminkin osallistuvia kansalaisia kuin vaativia asiakkaita.

Kansalaistoimintaa käytännössä

Yhdysvallat

Valtakunnallinen rekisteröitymispäivä (National Registration Day) on juhla, jota yhdysvaltalaiset vaalitoimistot ja voittoa tavoittelemattomat järjestöt tukevat demokratian kunniaksi. Päivää hyödynnetään äänestäjien rekisteröimisessä kaikkialla Yhdysvalloissa. Vapaaehtoisten ponnisteluilla on ollut valtava vaikutus, ja saavutuksena on miljoonia rekisteröityneitä äänestäjiä. Pelkästään vuonna 2018 rekisteröitiin yli 800 000 äänestäjää.

Valtakunnallisen rekisteröintipäivän vapaaehtoistyö on yleensä yksi ensimmäisistä vaikuttamistavoista Yhdysvalloissa ihmisille, jotka haluavat olla mukana vaalitoiminnassa. Se on yksi päivä vuodessa, jolla on valtava vaikutus. Se on myös hyvä johdatus Yhdysvaltain vaaliprosessiin.

Norja

Norjassa on tehty Malene Paulsen Lien toimesta tutkimus ”paikallislehdistä, Facebookista ja paikallisista kansalaissitoumuksista”. Tutkimuksen tavoitteena oli “[tutkia], kuinka valitut kahden norjalaisen yhteisön asukkaat hyödyntävät paikallista lehdistöä ja Facebookia.” Tutkimuksen mukaan “sekä Facebookilla että paikallisella lehdistöllä on tärkeä rooli kansalaistoiminnassa”, havainnollistaen sitä, miten kansalaiset hyödyntävät erilaisia medioita.

Tarkasteltaessa kunkin median demografisia tietoja tutkimuksessa havaittiin myös, että nuorempi väestö käytti vähemmän paikallisia sanomalehtiä ja piti parempana kansallisia tai kansainvälisiä uutisia, kun taas vanhempi väestöryhmä painotti paikallislehtiä.

Kaakkois-Aasia

Kaakkois-Aasiassa tehtiin tutkimus, jossa keskityttiin kansalaistoimintaan mielenterveyspalveluissa erityisesti matala- ja keskituloisissa maissa. Tutkimuksen mukaan näissä maissa kansalaistoiminnan tavat voivat olla onnistuneesti toteutettuja, mutta länsimaisia malleja tulisi mukauttaa sopimaan paremmin paikallisiin kulttuureihin ja arvoihin.

Lisäksi sellaisten maiden yhteisöt, jotka kohtaavat aseellisia konflikteja, luonnonkatastrofeja tai poliittista tukahduttamista, pitävät yhteisön yhteenkuuluvuutta kansalaistoiminnan tuloksena. Mielenterveysvaikutuksiin keskittyvä kansalaistoiminta antoi kansalaisille paremmat mahdollisuudet ymmärtää ongelmia ja hankkia itselleen tarvittavia taitoja vastatakseen paikallisten mielenterveysongelmien haasteisiin.

Tutkimus viittaa vuoden 2004 Aasian tsunamikriisiin, jossa “luotettavilla yhteisön vapaaehtoisilla oli keskeinen rooli tarpeellisten mielenterveyspalvelujen toimittamisessa”.

Kansalaistoiminnan digitalisoituminen

Digitalisaation myötä kansalaisosallistumisen toteuttaminen on helpompaa ja kustannustehokkaampaa. Digitaaliset osallistumistyökalumme mahdollistavat helpon yhteistyön ja päätöksenteon, vaikuttaen tapaamme tehdä päätöksiä – ja kaventaen kuilua yhteisön ja päättäjien välillä. Uusi, digitalisoitunut maailma yhdistää ihmisiä kaikenlaisissa yhteisöissä ja organisaatioissa.

PopuliHub on helppokäyttöinen osallistumisalusta, joka perustuu Decidim-teknologiaan. Se tarjoaa kaikki tekniset työkalut digitaalisten osallistumiskokemusten luomiseen. Se on vakaa, luotettava, hyvin ylläpidetty ja teknisesti joustava, sopien kaikkiin osallistumistarpeisiin.